Parasta on olla.

Kävin taannoin Mielenterveyden ensiapu 2 -kurssin (MTEA2), jossa kävimme läpi mielenterveyden häiriöitä, ja miten niihin kuka vaan voi tarjota apua. Kurssin mielenkiintoisin anti oli kokemusasiantuntijat, joita oli kaksi. Molempien elämän hyvinvoinnin tuoja oli ollut teatteri ja sen rento porukka, jossa kaikki kokevat tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Teatteritoiminnassa työskennellään itsensä kanssa niin paljon, että sitä väkisinkin oppii tuntemaan itsensä paremmin. Toinen pu

En olisi voinut vähän reilu vuosi sitten aavistaa yhtään mitä teen nyt, tänä päivänä. Elämä voi yllättää! Olen uskaltanut seurata intuitiota, sitä ääntä, mikä päässäni soi ja sydämessäni lyö, se on ohjannut minua ja johdatellut siihen suuntaan, mihin minun on pitänytkin mennä. En olisi tässä tietenkään ilman niitä ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua eteenpäin tavoitteissasi ja haaveissani. Mutta uskon, että olen törmännyt heihin syystä ja meillä on aina ollut sama agenda ja ta

"Mä tulen varmaan lopun elämääni olemaan tälläinen." Kuulin tässä hiljattain tuon väittämän ja se särähti korvaani pahemman kerran. Kuulin myös sen, että riittävän pahoille sosiaalisille peloille ja alkaneelle paniikkireaktiolle ei kuulemma vaan voi mitään. Saatan sohaista tällä tekstillä muurahaispesää, mutta väitän, että jos paniikkireaktio alkaa, sen voi pysäyttää, kun löytää siihen oikean tavan. Olisi hyvä opetella pysäyttämään kasvava paniikki, ennen kun se menee liian p

Turun yliopistossa erityisasiantuntijana työskentelevä professori Nancy Commins teki sen taas. Hän piti meille luennon aiheesta kulttuurisensitiivinen kasvatus, ja hän onnistui jälleen kerran antamaan kuuntelijoilleen uutta pohdittavaa. On todellakin totta, että kun opit muista kulttuureista, opit samalla omasta kulttuurista ja ennen kaikkea itsestäsi. Tällä kertaa puhuimme esiintymisestä ja yleisön roolista suomalaisessa esiintymistilanteessa. Suomessahan ei ole tyypillistä

Olipa kerran lauma, lauma ihmisiä, yksilöitä yhdessä; yksinäisiä, kiireisiä, masentuneita, iloisia, erilaisia. Mikä heidät saa yhteen? Tätä asiaa pohti ja pisti todellakin pohtimaan Turun ylioppilasteatterin Lauma, tiedettä ja taidetta yhdistävä produktio. Kaikki katsojat pääsivät konkreettisesti osaksi laumaa hyvin lämpimällä tavalla. Näytelmän aluksi olimme puita metsässä, ja meidät vietiin paikoillemme yksitellen. Jokainen katsoja kädestä pitäen. Tarinan kohtaukset ja tapa

Olen ääni käheänä flunssassa, mutta eilen tapahtui siitä huolimatta useampi merkityksellinen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne tuntemattomien ihmisten kanssa, joista haluan kirjoittaa tännekin. Aikaisin aamulla räntäsateessa painavine kantamuksine (useampi kilo aapisia) olin menossa linja-autoasemalle, mutta tajusin puolimatkassa, että en tulisi ehtimään bussiin. Luotin intuitiooni ja lähdin kävelemään reittiä, jota en muuten olisi mennyt. Tartuin hetkeen ja kysyin autoa pu

Pääsin perjantaina katsomaan Turun kaupunginteatteriin Stingin musikaalin Viimeinen laiva, joka jälleen kerran osoitti sen, miten vaikuttavia suuret kohtaukset, missä on monta tanssijaa ja laulajaa yhtäaikaa, voi ollakaan. Liikkeiden ei tarvitse olla monimutkaisia koreografioita, ei, oikeastaan mitä yksinkertaisemmat ne ovat, sitä paremmat ne ovat. Eikä toistettujen laulun sanojen mitään kovin vaikeaa, muutama vahvasti tunteella toistettu sanakin riittää koskettamaan yleisöä.

Kiusaaminen satuttaa. Se vaikuttaa ikävästi työilmapiiriin koko yhteisössä, mutta kiusattuun se vaikuttaa eniten. Se heikentää kiusatun itsetuntoa ja itsearvostustaan, vähentää hänen motivaatiotaan työssä tai koulussa, ja raastaa hänen luottamustaan muihin ihmisiin. Se aiheuttaa elinikäisiä traumoja kiusatulle. Eikä se ole hyväksi kiusaajallekaan. Hänelläkin saattaa olla omat traumat ja heikko itsetunto kiusaamisen taustalla eikä ymmärrystä siitä, miltä kiusaaminen voi toises

Olin kuuntelemassa Turun kesäyliopiston yleisöluentoa "Ottaako aivoon?", jossa aivotutkija ja dosentti Minna Huotilainen kertoi arkikielellä, mitä tutkimuksen valossa tiedetään aivojen hyvinvoinnista. Pääasiassa esitelty aines oli itselle aika tuttua, mutta tuli paljon myös uutta ajateltavaa aivoille, joten haluan jakaa sen myös täällä. Tuttua ehkä oli se, että aivojen hyvinvoinnille tärkeää ovat liikkuminen, ravinto ja uni, ja näihin pystymme itse vaikuttamaan. Mutta ennen

"Sellainen idea mitä ei voi leegoilla näyttää, vaatii vielä työstämistä", sanoi sertifioitu Lego-fasilitaattori ja improvisaatiokouluttaja Jani Turku Improvment Oy:sta Helsingistä. Leegoilla on mahdollista mallintaa ihan mitä tahansa teemaa, ongelmaa, haastetta tai ideaa. Pääsin testaamaan tätä mielenkiintoista menetelmää, ja yllätyin positiivisesti. Ei sillä, ennakkoasenteeni leegoja kohtaan oli hyvin positiivinen, tuleehan niillä leikittyä lähes päivittäin. Mutta moni uusi

Kesäkuun alussa järjestettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi massiivinen ulkona oppimisen seminaari Ulos! Ut! Out!, johon onnekseni osallistuin. Vitsit mitä ahaa elämyksiä jälleen kerran. Seikkailukasvatuksella on saatu tajuttoman hyviä tuloksia, vähemmällä taloudellisella panostuksella, psykiatrisessa nuorisohoidossa kuin perinteisellä tavalla. Miksi siis ei? Tekemisellä, ulkoilulla, yhteistyöllä, heittäytymisellä ja luottamuksella voidaan saavuttaa mielenterveyttä. Sulkem