• Johanna Novák

Aivotutkimusta ja iltasatu


Olin kuuntelemassa Turun kesäyliopiston yleisöluentoa "Ottaako aivoon?", jossa aivotutkija ja dosentti Minna Huotilainen kertoi arkikielellä, mitä tutkimuksen valossa tiedetään aivojen hyvinvoinnista. Pääasiassa esitelty aines oli itselle aika tuttua, mutta tuli paljon myös uutta ajateltavaa aivoille, joten haluan jakaa sen myös täällä.

Tuttua ehkä oli se, että aivojen hyvinvoinnille tärkeää ovat liikkuminen, ravinto ja uni, ja näihin pystymme itse vaikuttamaan. Mutta ennen kaikkea, aivoille tärkeää on uni. Unen puute vaikuttaa voimakkaasti myös aktiivisuustasoomme, mielialaamme, muistiimme ja jopa ruokavalintoihimme. Jos kärsimme unenpuutteesta, kehomme on hälyytystilassa, jossa se haluaa helppoja, nopeasti sulavia hiilihydraatteja ja rasvaa käyttöönsä. Eihän siitä silloin tällöin ole haittaa, mutta pidemmän päälle hyvinkin paljon.

Yöllä aivoilla on toinen työpäivä, johon menee koko yö. Aivojen ensimmäinen tehtävä on muistin konsolidaatio eli tietojen perkaaminen, valintointi ja merkityksellisten asioiden siirtäminen pitkäkestoiseen muistiin. Tässä siirtoprosessissa kosketellaan vanhoja muistoja, samalla kun muistiin koodataan uudet opitut asiat. SIirtämisprosessi on herkkä, ja siihen tarvitaan riittävän monta tuntia laadukasta unta. Jos sitä häiritään jatkuvasti, muisti ei voi toimia hyvin.

Aivojen toinen tehtävä yöllä on kohentaa mielialaamme, sillä silloin tunneasiat ja faktat irrotetaan toisistaan, jotta niitä faktoja pystyy seuraavana aamuna tarkastelemaan paremmin. Tällöin saa aikaan myös parempia päätöksiä. Jos tämä prosessi häiriintyy, negatiiviset tunteet lisääntyvät ja akkumuloituvat. Univaikeuksilla on yhteys masennukseen. Masentunut mieliala taas voi lisätä univaikeuksia, joten henkilö voi olla kierteessä.

Yöllä aivojen kolmas tehtävä on opitun tiedon sovittaminen aiempaan kehykseen. Tässäkin prosessissa on ronkittava aikaisempia tietoja ja ajattelutapoja, ja muutettava niitä, mikä on raskas prosessi ja lisää vaatimuksia nukkumiselle.

Unella on siis keskeinen rooli stressin vastaisessa taistelussa!

Tärkeää on siis tehdä unenlaadusta mahdollisimman hyvä. Tähän voi auttaa makuuhuoneenolosuhteiden muuttaminen, pimeyden lisääminen ja lämpötilan säätö, tai liikunnan lisääminen päivään, jotta yöllä uni maistuisi. Samalla turhaa stressiä ja säheltämistä olisi hyvä välttää.

Jokainen varmaan tietää teini-iän, jolloin vuorokausirytmi muuttuu radikaalisti. Aivotutkijan mukaan kyse on fysiologisesta muutoksesta, jossa teinien vuorokausirytmi ikäänkuin "jätättää" noin kaksi tuntia. Eli jos koulu alkaa klo 8, se tuntuu kuin se alkaisi kello 6. Joten ei ihme, jos silloin on ihan mahdoton nousta kouluun eikä oppiminen aamutunteina oikein luista. Allekirjoitan tämän tosin edelleen...

Päiväunet saivat myös aivotutkijalta kannustusta. Tutkimusten mukaan, jos on juuri oppinut tärkeän asian, ja menee sen jälkeen 10-20 minuutin päiväunille, aivot ovat jo ehtineet aloittaa konsolidaatioprosessin ja tieto on alkanut siirtyä muistiin. Näin voi kertoa aivoille, että juuri tämä asia on tärkeä oppia.

Aivoille ja oppimiselle tärkeää on aktiivisuus ja liikkuminen, sillä se auttaa kohottamaan mielialaa, tehostaa oppimista ja parantaa unenlaatua, sekä myös oppimaan haastaminen, aivopähkinöiden tekeminen. Mutta tarvitsevat aivot kyllä myös sitä lepoa, priorisointia, mitä oikeasti haluamme tehdä. Kaikessa ei tarvitse säheltää ja toiminnasta pitää myös palautua. Erityisen tärkeää olisi ns. aktiivinen palautuminen, vaikkapa iltalenkki ystävän kanssa. Samalla kun saisi raikasta ilmaa ja liikuntaa, tulisi maailmaa parannettua myös keskustellen. :) Tähän ei somemaailmassa pysty.

Aivoja kehittää myös musiikki, sillä se aktivoi dopamiinijärjestelmää. Musiikilla on mieltä hyvin paljon kohentava voima, ja se vaikuttaa suoraan myös siihen, miten käytämme aivojamme. Nyt kaikki muusikot saa olla ylpeitä. Tutkimusten mukaan muusikoilla on kuin onkin erilaiset aivot: heillä aivojen kuulo-, sormi- ja liikkeitä säätelevät osat sekä otsalohkon tarkkaavaisuutta säätelevät alueet ovat laajentuneita ja niissä on siten enemmän kapasiteettia. Ero oli tutkimusten mukaan nähtävissä harmaan aineen lisäksi myös valkeassa aineessa, joten musiikoilla informaatio aivoissa kulkee tehokkaammin ja nopeammin. Lasten muskariharrastuksen on tutkittu vaikuttaneen positiivisesti aivojen kehittymiseen: jo yhden vuoden jälkeen heilläkin on todettu olevan lisäkapasiteettia aivoissa. Muutoksia tuli siitäkin huolimatta, ettei itse valinnut muskariharrastustaan, eli ei tarvitse olla musiikillisesti suuntautunut saadakseen musiikista hyötyä.

"Niin, mutta miten se iltasatu liittyy aivotutkimukseen?!"

Iltasatu tietysti liittyy nukkumiseen, mutta tällä kertaa viittaan sillä Pirkka-Pekka Peteliuksen kertomaan tarinaan, jota pääsimme kuuntelemaan tällä kertaa livenä. Olipas virkistävää!

Tarinankerronta, kun sen elävästi tekee, vie mennessään. Eikä siihen tarvita muuta kuin lukijan aito läsnäolo tarinaansa, hänen äänensä ja eläytymisensä tarinaan. Siten kuulija on täysin lukijan pauloissa. Ja se flow-kokemus, mitä kuulija parhaimmillaan kokee, on äärimmäisen voimauttavaa ja toimii myös aivoille hyvänä palauttajana. Suosittelen!

Ja nyt, arvoisat lukijat, hyvää yötä!

Kuva: Johanna Novák

Muut kuvat:

http://all-free-download.com/free-photos/download/human-brain-picture_165499.html

http://neurogadget.net/2013/01/03/free-brain-controlled-music-event-featuring-emotiv-epoc-and-5-1-surround-sound-in-nyc-on-8th-january/6705

#teatteri #mielenterveys #musiikki #aivotutkimus #tutkimus

15 views
  • White Facebook Icon
  • White LinkedIn Icon
  • Tmi Johanna Novák

Puh. +358-50-361 2147

© 2020 Johanna Novák

 

johanna.m.novak (a) gmail.com

Tmi Johanna Novák

Y-tunnus 2879326-8

Satamakatu 14, 2. krs, Turku